Kriisit ja traumat

Kriisit ja traumat

ray-of-light-258019_1920
Traumaattisella kriisillä tarkoitetaan kokemusta tai tapahtumaa, jossa psyykkinen sietokyky ylittyy. Tällaisia voivat olla elämän yllättävät kriisitilanteet tai käännekohdat, kuten avioero, kuolemantapaukset tai muut yllättävät ja ennakoimattomat tilanteet. Urheilussa tällaisia voivat olla muun muassa loukkaantumiset, äkillinen uran päättyminen, pahat epäonnistumiset, taklaukset, kaatumiset tai niin kutsut läheltä piti -tilanteet, joista selvisi säikähdyksellä. Erittäin vahva psyykkinen lainalaisuus on, että me ihmiset emme psyykkisesti reagoi vain siihen, mitä todella tapahtui, vaan myös siihen, mitä olisi voinut tapahtua.
 
On hyvä muistaa, että ihmisen elämässä on myös kehityksellisiä kriisejä sekä muita kriittisiä taitekohtia, jotka voivat kuormittaa ja aiheuttaa stressiä tai henkistä kärsimystä. Tällaisia ovat esimerkiksi muutto toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan ja kulttuuriin, perhetilanteen muutokset ja joissain tapauksissa uuden elämänvaiheen alkaminen tai päättyminen. Urheilussa vastaavia tilanteita voivat olla esimerkiksi valmentajan, seuran tai joukkueen vaihdokset, sopimusneuvottelut tai muihin taloudellisiin rakenteisiin liittyvät epävarmuustekijät sekä siirtyminen uran jälkeiseen elämään, vaikka se tapahtuisikin suunnitellusti.
 
Kriisin tai trauman kokeneen ihmisen psykosomaattiset reaktiot voivat aktivoitua, vaikka itse tapahtumasta olisi kulunut jo aikaa. Urheilussa esimerkiksi kilpailutilanteessa tai kovan kuormituksen alaisena tietynlaiset äänet, yksittäiset sanat tai tilanteet voivat laukaista kehollisen tai kokemuksellisen reaktion, mikä estää normaalisuorituksen.
 
balance-15712_1920Traumaattisen tapahtuman vaikutukset ovat usein tiedostamattomia. Joskus ihminen tiedostamattaan ohjautuu kerrasta toiseen itselle vahingollisiin ja traumatisoiviin tilanteisiin. Tällainen niin kutsuttu trauman toistopakko ei ole harvinainen ilmiö urheilussakaan. Koska keho muistaa kokemuksen, sen vaikutukset näkyvät väistämättä myös urheilusuorituksessa. Tällaisessa tilanteessa urheilija tai valmentaja voivat itsekin olla hämmentyneitä, kun suoritus ei onnistu tai suorituskyky on normaalia alhaisempi. Kriisi- ja traumahoidon tavoitteena on saada tapahtuma/tapahtumat tietoiseksi, kokemukselliseksi ja levolliseksi osaksi omaa itseä niin, että tapahtumaa voi ajatella, tai olla ajattelematta, ilman voimakkaita reaktioita. Hoidon tavoitteena on myös henkisen sitkeyden, resilienssin, sekä itseluottamuksen vahvistuminen.
 
Tutkimusten mukaan äkillisistä, traumaattisista kriiseistä 2/3 selviytyy omien sosiaalisten verkostojen avulla, ja 1/3 ei selviydy ilman apua. Traumaattisiin kriisitilanteisiin liittyy myös keskeisesti psyykkisen puolustusmekaniikan aktivoituminen. Ihminen saattaa kieltää tapahtumat, eristää tunteensa eikä kykene tunnistamaan omaa avun tarvettaan. Urheilijakin voi todeta: -Ei tässä mitään, kyllä minä pärjään. Sen vuoksi kriisi- ja traumatilanteissa aktiivinen psyykkisen ensiavun tarjoaminen on tärkeää.
 
Meihin voi olla yhteydessä kaikissa urheilijan elämään liittyvissä akuuteissa ja kriisiytyneissä tilanteissa niin peli-, kilpailu- kuin harjoituskaudella. Pyrimme kartoittamaan, tekemään hoidon tarpeen arvion sekä hoitosuunnitelman mahdollisimman nopealla aikataululla. Toimintaperiaatteisiimme kuuluu myös automaattinen yhteydenpito ja psyykkinen ensiapuvalmius sopimusurheilijoillemme ja -kumppaneille juuri edellä kuvattuja tilanteita varten.
 

Powered by Powered by